Aika alaviritteisesti Alavieskalla…

16.10.2006

Naisten 1-sarjan sunnuntain vieraspeliin Alavieskaan saimme kasaan kymmenen tyttöä ja pisteitten metsästys piti alkaa. Toisin kuitenkin kävi, kotijoukkue oli päättänyt toisin ja nenille tuli ihan kunnolla. Totaalisen pohjanoteerauksen jälkeen on meikäläisen kirjoittajan taidoilla vaikea löytää sanoja, mutta yritän kuitenkin.

Eka erän alku näytti jälleen hyvältä, pelattiin vapautunutta peliä, mutta sitten kotijoukkue pystyi murtamaan meille kovinkin vieraassa salissa meidän vastaanoton ja siinähän se oli, erä Virille 25-17. Toisessa erässä tahti jatkui, syötöt olivat kovia ja turhan monta pitkää palloa otettiin. Vastaanotto onnahteli taas, ykkönen karkasi seinille ja numerot kotijoukkueelle 25-16 ja pohojaalaaset hurrasi. Kotiyleisöä oli paljon ja he pitivät meteliä koko ajan yllä, oikein kateellisena kuunteli ja katseli meininkiä; siinäpä esimerkkiä meillekin Kuopioon. Kolmannesta erästä ei ole paljon lapsille kertomista, tai tarina ei ainakaan ole junnujen korville sopivaa kuultavaa, numerot kirjautuivat taululle 25-11. Kukaan joukkueesta ei päässyt omalle tasolle, pallo pyöri vastustajalle kun taas meillä ei onnistunut todella mikään. Kokonaisuutena pelistä voisi mainita positiivisina asioina Lehtosen Heidin neljä plussaa, Tiian hyvän vastaanoton ja sen että Meppe pokkasi parhaan pelaajan palkinnon. Ottelua hyvin kuvastaen palkinto oli isokokoinen leipäveitsi.

No, ei tässä kuitenkaan kannata päätä pensaaseen laittaa, vasta kaksi peliä on pelattu, lohkossa kaikki pelit ovat menneet sopivasti ristiin ja tulostaulukko on tasainen. Pisteiden metsästys on hyvä aloittaa kotoa ja kapteeni-Emmin sanoin: ”säästettiin hyvä peli kotiyleisölle!” Siispä kaikki joukolla sunnuntaina 22.10 klo 15.00 Pohjantien koululle, vastaan astelee Etta Oulusta. Olette kaikki lämpimästi tervetulleita kannustamaan kotijoukkuetta voittoon.