Pitkäjänteinen juniorityö tuottaa tulosta!

17.10.2008

Vas. Heidi Voss, Ella Riekkinen, Jenni Siimes ja Kirsi Hyttinen.

Kuopiolainen seuratoiminta on jo pitkään tunnettu ja arvostettu lentopallopiireissä. Aktiivisella ja hyvällä kasvatustyöllä on tuotettu pelaajia niin kotimaiseen liigaan kuin ulkomaillekin. Suuren yleisön puhuessa kuopiolaisesta lentopallosta, yhdistetään asiat yleensä miesten puolelle ja tytöt ovat jääneet ikään kuin ”poikapuolen asemaan”.

Kuopio on kuitenkin  tarjonnut jo vuosikausia hyvät harjoittelu- ja opiskelumahdollisuudet myös naispuolisille palloilijoille. Klassikan urheilulukio ja Kuopion urheiluakatemia ovat mahdollistaneet pelaajien opiskelun ja kehittymisen kotikaupungissa. Ainoa, mitä meiltä on puuttunut, on liigatasolla pelaava joukkue. 1-sarjaa pelattiin pari vuotta ja todettiin että vastuunkantajat taustajoukkoihin ja talouspuolelle olivat vähissä, pelaajia olisi kyllä riittänyt joukkueeseen. Onneksi kuitenkin seuran 2-sarjajoukkue tarjoaa pelipaikan nuorille ja kehittyville tytöille. Seurasin yhden tyttöjoukkueen kehittymistä lähietäisyydeltä yli kymmenen vuoden ajan ja täytyy todeta, että on harmillista nähdä omien kasvattien joutuvan lukion jälkeen hakemaan pelipaikkaa jostakin muualta kuin Kuopiosta.

Olin torstaina seuraamassa liigapeliä,  kun Pieksämäki Volley kohtasi kotonaan Liiga-Euran. Molemmissa joukkueissa pelaa varmaankin kaksi liigan kovinta ulkomaalaisvahvistusta ja peli oli mukavaa katsottavaa. Erityisen mukavaksi pelin teki kuopiolaiselle lentopallofanille se, että ottelussa koettiin varmaankin historiallisia hetkiä kalakukkokaupungin naislentopalloilussa. Pelissä oli välillä Pieksämäen kuusikossa neljä seurassamme lentopallo-oppinsa saanutta palloilijaa. Kentällä oli passarikaksikko Kirsi Hyttinen – Ella Riekkinen, keskipelaajana hääri Siimeksen (ex Korhosen) Jenni ja yleispelaajan roolissa Vossin Heidi. Kylläpä tuntui aika sinivalkoisen keltamustalta olo! Kirsi ja Jenni ovat jo kokemuksellaan vakiinnuttaneet paikkansa kuusikossa, Heidi ja Ella yrittävät tunkeutua untuvikkoina koviin liigaympyröihin.

Se, että neljä seuran kasvattia esiintyy samaan aikaan liigakentällä ja vieläpä samassa joukkueessa, on jo sinänsä saavutus. Lisäksi arvoa nostaa se, että kyseessä on savolainen joukkue jota valmentaa seurassammekin valmentanut Jorma Hyttinen. Mitä sitten pitäisi tehdä, että joskus tulevaisuudessa kyseessä olisi kuopiolainen joukkue? Seuratyö on tällä hetkellä kuosissaan, lentopallo on lajina hyvässä huudossa ja harjoittelu- ja opiskelumahdollisuudet ovat Kuopiossa loistavat. Puuttuu vaan se joukkue, melkoinen tukku rahaa ja iso kööri taustajoukkoja. Torilla ”vanhat parrat” turisevat ja kaipailevat vanhoja hyvä aikoja – kun kuopiolainen lentopallo oli vielä voimissaan. Tähän on pakko sanoa, että onhan se edelleenkin voimissaan, muttei Kuopiossa. Entisiä aikoja on mukava muistella, mutta ne eivät valitettavasti palaa, on katsottava kylmästi tulevaisuuteen ja unohdettava menneet. Kun on riittävästi tahtoa, rakkautta lajiin ja lajiin hurahtaneita taustajoukkoja, niin se on jo puoli voittoa – eurojahan painavat rahapajat koko ajan lisää!

Niinpä niin, miten siinä pelissä sitten kävi? Vastustaja vei pisteet kahden kovan ammattilaisen ja vähempi virheitä tehneen joukkueen johdolla Euraan erin 3-1. Joka tapauksessa naisten liigaa oli mukava katsoa ja eihän tuo Pieksämäki ole kuin sata kilometriä Kuopiosta…